|
|
|
04. maaliskuuta 2010 |
            
|
SDP:n puoluejärjestöjen ja jäsenten tekemät 343
aloitetta, puoluehallituksen lausunnot ja esitykset puoluekokouksen päätöksiksi.
Mynämäen Sos.dem. Ty on nimennyt puoluekokousedustajaehdokkaikseen Eeva Strandin
ja Juuso Alatalon.
Valtuustoryhmän kokoukset avoimia jäsenille ja kuntalaisille. uudet kokousajat: http://www.mynamaki.fi/hallinto/ 2010
19.5. klo 18 alkaen Lastensuojelusta lasten suojeluun teemailta muistio tästä
Varsinais-Suomen Sos.dem. piirin piirihallituksen kannanotto 11.2.2009: Lehdistötiedote 30.12.2008
Puoluetoimisto välittää puolueen jäsenille viestejä mm. puoluehallituksen
päätöksistä sähköpostitse jäsenrekisterin kautta. Myös piiri tulee vähitellen
siirtymään pois vanhan sähköpostilistan käytöstä jäsenrekisterin käyttöön.
Lisäksi JäsenExtraan on tarkoitus kehittää ”politiikan työkalupakki”, josta
jäsen voi hakea taustamuistioita ym. oman toimintansa tueksi. Varmistaakseen,
että saa näitä sähköpostiviestejä ja muuta tietoa jäsenen tulee päivittää
sähköpostiosoitteensa JäsenExtraan (http://jasen.sdp.fi).
Käyttäjänimi on jäsenen oma jäsennumero (283-alkuinen numero, joka löytyy
jäsenkortista) ja salasana oma syntymäaika muodossa ppkkvvvv. Lisätietoja voi
kysellä Juusolta ja piiritoimistosta.
Risto Ahosen muistoksi valtuustossa 22.9.2008 Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolevat, Valtuustotoverimme Risto Ahonen on lähtenyt viimeiselle merimatkalleen kohti ikuisuuden rantoja. On aika ja hetki pysähtyä muistelemaan matkaan lähtenyttä toveriamme. En tuntenut Risto yksityisesti, mutta valtuutettuna ja ryhmämme jäsenenä kyllä. Risto oli maltillinen, sovitteleva ja aatteellinen ihminen, pitkän tien kulkija, jolla oli vankka poliittinen kokemus. Hän ei koskaan tuonut esiin itseään, vaan tietämystään asioista. Vielä kesäkuun alussa olimme yhdessä Hämeenlinnassa sosialidemokraattien puoluekokouksessa. Risto oli mukana aamusta iltaan. Päivät olivat pitkiä lukuisine äänestyksineen. Näin, kuinka väsynyt hän oli, mutta hän hoiti pestinsä tunnollisesti, luonteelleen tunnusomaisesti. Valtuusto kaipaa häntä. Ryhmämme kaipaa häntä. Hän tuli aina, jos vain suinkin mahdollista, ryhmäkokouksiimme ja valtuuston kokouksiin kertomaan meille omat mielipiteensä käsillä olevista asioista. Riston perintönä jäi mm. huoli kunnan talouden tasapainosta ja henkilöstön jaksamisesta muutostilanteissa. Laurin markkinoille Riston vaimo Ansa poikkesi tuomaan arpajaisiin perinteiset Presidentti-kahvipaketit ja Riston terveiset. Kysyimme, mitä Ristolle kuuluu? ”Ei hyvää” sanoi Ansa silmät kyyneltyen. Seuraavana päivänä Risto oli poissa. Käymme kohti kunnallisvaaleja. Risto oli ryhmämme ensimmäinen, joka allekirjoitti ehdokassopimuksen. Hän halusi olla esikuvana siinäkin; hänen yksityisiä ajatuksiaan tuossa tilanteessa näin jälkikäteen voi vain aavistella. Loppuun asti hän oli rohkea ja luotettava toveri, joka jätti jälkeensä pysyvän muiston tinkimättömästä ihmisestä. Syvästi kunnioittaen, Sos.dem. valtuustoryhmän puolesta Eeva Strand valtuustoryhmän pj
Uutisia Mynämäeltä, yhdistyksestä, piiristä...
Mynämäen Sos.dem. Ty järjesti perjantaina
15.8.2008 syyskauden avajaiset/saunaillan
Demariväelle Mietoisten Aarlahdessa kunnan
rantasaunalla. Kansanedustajat Katja Taimela (vas) ja Heli Paasio kertoivat meille oppositiotyöstä ja uuden talousarvion valmisteluista. Katja osallistui myös saunomiseen ja uintiin Mynälahdessa.
Laurin Markkinoilla pituutensa verran kahvia voitti Timo Toivanen
Mynämäestä. Arvonnassa läsnä (oik.) Maria Lekari kunnan nuorisoparlamentista,
onnettarena SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola ja Mynämäen
Sos.dem. yhdistyksen pj. Juuso Alatalo.
Mynämäen Sos.dem. Ty kiittää kaikkia yhdistyksen 60.vuotisjuhliin osallistuneita ja yhdistystämme muistaneita. Kiitos kansanedustaja Ilkka Kantolalle juhlapuheen pidosta, Mynämäen sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Strandille kunnallispoliittisesta tilannekatsauksesta ja Marjatta Marteliukselle suuri kiitos mahtavasta runoesityksestä, joka sai kuulijat ajatuksiin ja välillä makeaan nauruunkin. Lisäksi kiitän kaikkia niitä, jotka osallistuivat juhlia varten tehtyihin järjestelyihin. Juhlat sujuivat hyvin, vieraita oli mukavasti. Löydät sivuiltamme juhlissa puhutut puheet, siis kansanedustaja Ilkka Kantolan juhlapuheen, Mynämäen sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Strandin kunnallispoliittisen tilannekatsauksen sekä yhdistyksen puheenjohtaja Juuso Alatalon avauspuheenvuoron. Juhlissa muisteltiin menneitä ja katsottiin tulevaisuuteen. Päivä alkoi yhdistyksen edesmenneiden puheenjohtajien haudoilla. Laskimme seppeleen ja kiitimme tehdystä työstä Väinö Oravan, Niilo Marteliuksen, Arvo Saarisen ja Antti Lehtovaaran haudoilla. Juhlassa muistettiin ansioituneita jäseniä: Yhdistyksemme vuonna 1956 elvyttäneet jäsenet kukitettiin ruusulla. Nämä yhdistyksemme jäsenet ovat: Kirsti Lehtovaara, Hillevi Myöhänen, Hilkka Orava, Irja Porekari, Esa Martelius ja Valto Martelius. Samoin ruusulla muistettiin hyvän ja mittavan työn tehneitä tovereita: Mirja Ekfors, Teppo Helisvuori, Martti Karhula, Sakari Vahtera, Jorma Savolainen, Markku Helle, Raili Heiskanen ja Toivo Heiskanen. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Aila Martelius-Mäkelälle, Tuula Toivoselle ja Reijo Lassilalle. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Veikko Randelille ja Kari Mäkelälle. Yhdistys valitsi kunniapuheenjohtajakseen Matti Elon. Osoituksena tästä ojensimme Matille puheenjohtajan nuijan, johon on kaiverrettu sen myöntämisen päivä 2.12.2007. Matin mittava kunnallispoliittinen ura sekä määrätietoinen ja ansiokas yhdistyksen luotsaaminen ansaitsevat suuren kiitoksen. Matin innostunut yhdistys- ja laaja-alainen kunnallispoliittinen työskentely, yhdistettynä haluun kuunnella kuntalaisia kunnallis- ja puoluepoliittisten aiheiden keskellä, ovat tuoneet yhdistykselle sellaista arvokkuutta ja asemaa, että sitä on vaikea sanoin kuvata. Kävipä juhlissa itse Joulupukkikin, joka sai juhlaväen hieman ehkä ujostelemaankin. Yllätysmomenttina oli yhdistyksen naisten järjestämä onnittelulaulu allekirjoittaneelle. Minulla oli samana päivänä oma syntymäpäivä. Kiitos vielä kerran juhlasta! Me katsomme arvokkaasti menneeseen, kunnioittaen sitä työtä, jonka veteraanijäsenet ovat tehneet. Samalla pyrimme luotsaamaan yhdistystämme tulevaisuuteen kaikella sillä tarmolla ja taidolla, jonka omaamme, jotta Mynämäen Sos.dem. Ty viettäisi tulevaisuudessa yhä uudelleen monen monta juhlaa. Juuso Alatalo, yhdistyksen Pj. ------------------------------------------------------------------- Mynämäen Ty 60-vuotta Juhlapuhe Mynämäen työväenyhdistys viettää 60-vuotisjuhliaan. Ikänsä puolesta yhdistys kuuluu niin sanottuun suureen ikäluokkaan. Sodan raskaat vuodet olivat jääneet taakse kun yhdistys perustettiin 5. lokakuuta 1947. Kaivattu rauha oli koittanut. Maassa alkoi sodasta toipumisen ja yhteiskunnan jälleenrakentamisen aika. Luovutetun Karjalan siirtoväen asuttaminen alkoi. Tämä vaati uutta rakennustoimintaa. Sotakorvausten edellyttämä teollinen toiminta käynnistyi. Maataloustyö tarvitsi työvoimaa maanviljelyksen laadulliseen ja tuotannolliseen kehittämiseen. Vaikka sodan jättämät arvet olivat syvät ja kipeät, katseet suuntautuivat tulevaisuuteen. Halu ja tahto turvallisuuden, vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämiseen oli vahva. Myös poliittinen elämä alkoi hahmottua uudella tavalla. Ulkopolitiikassa päälinjaksi tuli rauhantahtoinen naapuruus entisen vihollisen, itäisen naapurimme Neuvostoliiton kanssa. Haluttiin rakentaa sellaista naapuruussuhdetta, joka takaisi Suomen kansallisen itsenäisyyden, oman kielen, kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen, mutta joka samalla herättäisi ja vahvistaisi luottamusta Neuvostoliiton taholla. Työväenliikkeen perinteiden sisällä olleet erilaiset ajattelutavat johtivat siihen, että Sosialidemokraattisen puolueen tehtäväksi kotimaassa tuli olemassa olevan yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen radikaaleja yhteiskunnan muutosvaatimuksia vastaan. Yhteistyö ja rauhantahtoinen naapuruus Neuvostoliiton kanssa ei sosialidemokraattien mielestä tarkoittanut sitä, että suomalaisen työväenliikkeen olisi tullut seurata Neuvostoliiton kommunistisen puolueen tietä. Sosialidemokraateista tuli keskeinen sodanjälkeisen Suomen rakentaja ja uudistaja, sekä yhteistyökumppani muille demokraattisille poliittisille liikkeille. Sodan jälkeisessä tilanteessa Sosialidemokraattinen puolue jatkoi isänmaan rakentamista niistä lähtökohdista, jotka se oli asettanut jo Forssan puoluekokouksessa 1903. Jälleenrakennuskausi merkitsi työtä ja laajaa toimeliaisuutta. Kansantulo kasvoi vahvasti. Yhteiskunnalliset haasteet olivat suuria. Työelämän oloja kuten työaikalakeja ja työsuojelua oli kehitettävä. Koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja vakuutusturvaa oli vahvistettava. Siirtoväen asuttaminen sekä sodassa vammautuneiden hoito ja huolto oli järjestettävä. Sotaleskien ja orpojen turvasta oli huolehdittava. Lapsiperheiden ja naisten asemaa oli kohennettava. Sodan jälkeen maahamme syntyi nopeasti myös uutta yhdistystoimintaa. 40-luvulla ja 50-luvulla perustetut työväenyhdistykset olivat osa tätä uutta yhteisöllisyyttä. Ihmiset löysivät toisensa samojen harrastusten tai samojen aatteiden tai kysymysten parissa. Perustettiin yhdistys paikaksi, jossa yhteisistä asioista voidaan keskustella. Ja myös siinä toivossa, että yhdistykseen saadaan kootuksi yhteistä voimaa sen verran, että voidaan kehittää ja muuttaa maailmaa omalla paikkakunnalla siten kuin tarpeelliseksi nähtiin. Poliittinen yhdistys syntyi tarpeesta käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja luoda pohjaa johdonmukaiselle poliittiselle vaikuttamiselle paikkakunnalla. Mynämäen työväenyhdistyksen startti oli reipas mutta muutaman vuoden jälkeen toiminta hiipui. Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ei nähtävästi löytynyt riittävästi aikaa ennen kuin tultiin 50-luvun puoliväliin. Työväenyhdistyksen säännöllisemmän ja sittemmin hyviin tuloksiin johtaneen toiminnan katsotaan alkaneen noin 50 vuotta sitten. Vuosien myötä yhdistys on saanut sosialidemokraattien ehdokkaista ensin yhden valtuutetun, sitten lisää väkeä kunnanvaltuustoon. Osana sosialidemokraattista puoluetta yhdistys on kirkastanut paikkakunnalla sosialidemokraattisen liikkeen poliittista linjaa, tehtävää ja tavoitteita. Työ on kantanut hedelmää. Siitä konkreettisena merkkinä on seitsemän valtuustopaikkaa mukaan lukien puheenjohtajuus. Tämä on merkittävä saavutus tämänkaltaisella, ainakin ulkonaisilta piirteiltään maaseutumaisella paikkakunnalla. Tilastojen mukaan sosialidemokraatit ovat paikkakunnalla lisänneet kannatustaan myös presidentinvaaleissa ja viime eduskuntavaaleissa. Kiitos hyvien ehdokkaiden ja erinomaisen vaalityön ja kampanjoinnin! Ensi vuonna edessä olevat kunnallisvaalit asettavat kiinnostavan haasteen puolueellemme. Onhan kyseessä ensimmäinen kerta kun kunnallisvaalit käydään Mynämäen ja Mietoisten kuntaliitoksen jälkeen. Kunnallisvaalit ovat sosialidemokraattien kannalta myös valtakunnallisesti erityisen kiinnostavat siksi, että odotamme selvää merkkiä siitä, että puolueen kannatus on lähtenyt nousuun viime eduskuntavaalien tuloksen jälkeen. Kansantaloutta koskevissa puheenvuoroissa on viime aikoina viitattu yhä useammin siihen, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä. On kysytty, kuka sitten tekee työt, hoitaa lapset ja vanhukset, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Eduskunnan säätämä laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Kuntien yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään tehostamaan toimintoja, niin että vähenevä väki riittäisi palvelujen tuottamiseen. Käytössä olevat käsiparit pyritään sijoittamaan mahdollisimman pitkälti asiakastyöhön ja hallinnon rakenteita pyritään yksinkertaistamaan ja keventämään. Mynämäellä on tähän liittyvää selvitystä tehty juuri nyt Nousiaisten kunnan kanssa. Asia on täällä todella ajankohtainen. Vaikka Mynämäen työväenyhdistys kuuluukin sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, toivon ettei se vielä suunnittele eläkkeelle siirtymistä. Työväenyhdistysten joukossa Mynämäki kuuluu varhaiseen keskiluokkaan. Tästä on osoituksena se, että yhdistyksen toimintakyky on viimeaikoina pikemminkin parantunut kuin heikentynyt. Paikallisilla työväenyhdistyksillä on ollut keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Tätä ei ehkä aina ole tiedostettu tai muistettu todeta. Mutta on ihan selvää, että poliittinen puolue saa voimansa ja vaikuttavuutensa ruohonjuuritasolta, alhaalta päin. Kun sosialidemokraatit sanovat olleensa keskeisin poliittinen voima suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, on tämä voima ollut mahdollista vain sen takia, että tarvittava valta on saatu kansalta. Kansanliikkeen, jollainen poliittinen puolue pohjimmiltaan on, kosketuspinta kansaan toteutuu paikallisella tasolla ja paikallisten työväenyhdistysten kautta. Kansanliikkeen elämällä ei ole jatkuvuutta, jos se kuvittelee voivansa toimia vain television, radion tai muun median välityksellä. Poliittinen puolue tarvitsee elääkseen kasvokkaista kosketusta ihmisiin arjen keskellä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siitä, mitkä ovat yhteisiä asioita, ei voida tehdä yksipuolista päätöstä jossain ylhäällä, etäällä ja kaukana. Työväenliikkeen alusta asti tavoittelema demokraattinen, kansanvaltainen ja tasa-arvoinen järjestelmä tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita. Minkälaista oikeudenmukaisuutta minä haluan, minkälaista solidaarisuutta haluan itse toteuttaa, mitä vapauksia on puolustettava, mitä vastuuta yksilölle kuuluu jne. Näistä asioista on saatava vapaasti ja avoimesti keskustella sosialidemokraattisen puolueen sisällä niin jäsenistön kuin kiinnostuneiden äänestäjienkin kesken. Tähän keskusteluun tarvitaan tänäkin päivänä paikallisia yhdistyksiä. Yhdistykset ovat samalla välineitä ajatusten kokoamiseen ja järjestämiseen, niin että ne voidaan kuljettaa puolueen periaateohjelmia ja linjauksia koskeviin keskusteluihin valtakunnan tasolle saakka. Hyvät kuulijat Eduskuntavaalien tulos on käynnistänyt sosiaalidemokraattisessa puolueessa laajan uudistumiskeskustelun. Parhaillaan useat työryhmät valmistelevat tulevan kesän puoluekokousta. Työryhmien tuottama materiaali tulee keväällä arvioitavaksi myös paikallisissa yhdistyksissä. Lausuntojen kautta on mahdollisuus osallistua puolueen politiikkalinjauksia ja rakenteellisia uudistuksia koskevaan sisältökeskusteluun. Tämä on tärkeä asia. Puolueen tulevaisuuden kannalta avainasemassa on se, miten yhdistykset paikallisella tasolla tavoittavat jäseniään ja erityisesti miten onnistutaan tavoittamaan heitä, jotka voisivat harkita liittymistä puolueen jäseneksi ja toimintaan. Puolueen paikallista toimintaa ja kontakteja paikkakuntalaisiin ei voida hoitaa valtakunnan tasolta. Jos kontaktit halutaan pitää ja kiinnostusta vahvistaa, on toimittava siellä, missä ollaan kaikkein lähimpänä ihmisiä. Paikalliset työväenyhdistykset ja siellä toimivat aktiiviset jäsenet ovat tässä korvaamattomia. Hyvät kuulijat Matti Vanhasen II hallitus aloitti työnsä kehumalla hallitusneuvotteluja poikkeuksellisen hyvähenkisiksi. Hallitusohjelmaa hallitus itse arvioi harvinaisen sosiaaliseksi. Nyt kun hallitus on hoitanut maan asioita runsaan puolen vuoden ajan, näyttää tilanne toisenlaiselta. Oppositiolle on tarjoutunut monia perustellun arvostelun paikkoja. Erityistä huolta sosialidemokraatit ovat kantaneet siitä, että kuntien valtionosuudet eivät riitä tasapainottamaan heikoimpien kuntien taloutta. Omassa vaaliohjelmassamme esitimme suurempaa panostusta kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon vahvistamiseen kuin muut suuret puolueet. Valitettavasti emme päässeet näitä linjauksia toteuttamaan. Kunnista merkittävä osa joutuu nyt korottamaan veroprosenttiaan. Sosialidemokraattien tehtävä kunnissa ei ole helppo. Uskon, että puolueen perustavat arvot auttavat vaikeissakin tilanteissa tekemään johdonmukaista politiikkaa, jossa heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on keskeistä. Sosialidemokraatit ovat koko sodanjälkeisen ajan toimineet yhteistyöpuolueena valmiina rakentavaan kumppanuuteen toisten poliittisten puolueitten kanssa. Selkeät arvot, korkea asiantuntemus ja rakentava kumppanuus ovat olleet tärkeitä periaatteita poliittisessa toiminnassamme. Nämä muodostavat perustan poliittiselle uskottavuudelle niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Vaikka valtakunnallisella tasolla hallitus-oppositioasetelmat ajoittain vaihtuvat, on pitkässä juoksussa totta, että maata on yhteistyöllä rakennettava. Haasteet eivät ole muuttumassa helpommiksi. Siksi tarvitaan tänään ja jatkossa viisaita rakentajia, selkeitä arvoja, korkeaa asiantuntemusta ja hyvää yhteistyötä. Lausun parhaat onnittelut Mynämäen työväenyhdistykselle juhlapäivän johdosta. Kiitän yhdistystä työstä isänmaan, puolueen ja paikkakunnanihmisten hyväksi sekä toivotan yhdistykselle parhainta menestystä
Mynämäen sos.dem. yhdistyksen 60-vuotisjuhla 2.12.07, Eeva Strandin puheenvuoro ARVOISAT JUHLAVIERAAT, HYVÄT TOVERIT! MYNÄMÄEN KUNNALLISPOLIITTISTA HAVAINNOINTIA Olemme koko kuluneen vuoden eläneet täällä Mynämäellä kuntaliitoksen jälkeistä aikaa. Uuden Mynämäen kunnan luottamuspaikkajakoneuvottelut olivat vaikeat. Menetimme mm. yhden kunnanhallituspaikan, vaikka se olisi meille äänimäärän perusteella kuulunut. Sen sijaan saimme kh:n II vpj:den, joka lankesi minulle. Valtuustotyöskentely yhdistetyssä jättivaltuustossa on ollut välillä uuvuttavaa ja vaikeaakin ainakin näin valtuustoryhmän pj:n näkövinkkelistä. Kari Mäkelä on kuitenkin johtanut valtuustoa suvereenisti ja aina olemme päässeet asioissa eteenpäin. Olemme harmonisoineet varsinkin taksoja ja valitettavan usein ylöspäin! Useasti olemme törmänneet alueelliseen ajatteluun Mietoinen vastaan Mynämäki. Varsinkin mietoislaiset ovat olleet oman alueensa puolesta tarkkoina. Perheemme on aikoinaan asunut 11 vuotta Mietoisissa ja muistelen, että siellä löytyi sitä aitoa kotiseuturakkautta. Sanoisin, että lievää epäluuloa on ollut havaittavissa pitkin vuotta. Luottamus rakentuu pikku hiljaa hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä. Ensi valtuustokausi tullee tässä suhteessa olemaan jo helpompi ja liitoksen tuomat hyödyt alkavat näkyä käytännön toiminnassa. PARAS-hanke eli kunta- ja palvelurakenneuudistus on teettänyt töitä valtavasti. Elokuun loppuun mennessä annoimme oman toimeenpanosuunnitelmamme sisäministeriölle. Työstimme suunnitelmaa hartaasti yhdessä Nousiaisten, Maskun, Askaisten, Lemun ja terveydenhuollon osalta myös Vahdon kanssa. Ydinkysymys oli laajennettu yhteistyö terveydenhuollon ja siihen olennaisesti liittyvien sos.palvelujen osalta sekä myös ammatillisen koulutuksen väestöpohjan laajentaminen. Olemme jatkotyöstäneet Mynämäen terveyskeskuksen
liittymistä Maskun terveyskeskusky:n kanssa. Hallintomalli on puhuttanut.
Masku halusi ehdottomasti isäntäkuntamallia ja muut pääosin kevennettyä
kuntayhtymämallia, Nousiainen taas on selkeästi perinteisen kuntayhtymämallin
kannalla. Oman ryhmämme kannanottona ilmoitimme valtuustossa, että olemme
ehdottomasti kuntayhtymämallin kannalla. Kokemukseni mukaan kuntayhtymä voi
olla hyvin toimiva, kunhan sen hallitukseen ja valtuustoon valikoituu
monipuolisia, vastuullisia kuntapäättäjiä, jotka kaiken muun ohella huolehtivat
myös siitä, että ylin johto on pätevää ja tehtävänsä tasalla. Mynämäen
terveyskeskuksella (ent.Mynämäen-Mietoisten terveyskeskusky) on vaikea
lähihistoria: vuodesta 1999 olemme olleet lääkärivetoinen terveyskeskus
typistetyllä taloushallinnolla ja hyvin kevyellä poliittisella ohjauksella.
Olen samaa mieltä kirjailijan/entisen yritysjohtaja Kalle Isokallion kanssa
siitä, että suomalainen terveydenhuolto ei kestä lääkärijohtoista hallintoa.
Lääkärit eivät ole johtamisen ammattilaisia, vaan heidän osaamisalueensa on
nimenomaan lääketiede. – Toivottavasti pääsemme aloittamaan yhdistyneen
terveyskeskustyön suunnitellusti v. 2009 alusta. Kehitettävää ja haasteita
terveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa on valtavasti. Väestö ikääntyy
vauhdilla Suomessa ja koko Euroopassa. Sodan jälkeinen sukupolvi lähestyy
eläkeikää ja samasa suhteessa lisääntyy palveluntarve. Ydinkysymys onkin
turvata palvelujen saanti. Tavalliselle kuntalaiselle kaikkein tärkeimpiä ovat
lähipalvelut, kuten päivähoito, koulut, vanhustenhuolto, perusterveydenhuolto ja
vaikkapa kirjasto. Vanhustenhuollon hoidonporrastus toimii nykyään Mynämäessä
hyvin; terveyskeskuksen ja Lizelius-kodin osastot ja Häävuoren tuetut
palveluasunnot (46 kpl) vastaavat palvelutarpeeseen joustavasti. Kuluneella viikolla olikin viimeinen virallinen kuntaliitosohjausryhmän kokous, johon voivat osallistua myös molempien kuntien valtuustot. Audiator-Kehittämispalvelun konsultit ovat olleet työstämässä kuntaliitosselvitysprosessia, samoin eri sektorityöryhmät. Kaikki mikä on ollut tehtävissä kuntaliitoksen hyväksi, on mielestäni tehty. Itselläni oli alusta asti selkeä tunne, että liitos ei toteudu ainakaan vielä vuoden 2009 alusta. Hanke lähti hyvin käyntiin, mutta hyvin nopeasti esiin alkoi nousta asioita, ydinkysymyksiä, joista ei voitu luopua. Nousiaisille oli ehdottoman tärkeätä säilyttää nimi ja vaakuna. Niin siinä siten kävi, että Nousiainen ei ollut valmis liitokseen. Hankkeen aikataulu oli heille liian nopea ja kuntalaisten vastustus oli voimakasta. Seurusteluaika oli todella liian lyhyt! Uskon, että lähestyvillä kuntavaaleilla oli ratkaisuun oma vaikutuksensa. Mynämäki on kuntaliitosasioissa jo rutinoituneempi. Me emme kuitenkaan voi mennä neuvomaan toista kuntaa, mitä heidän pitäisi tehdä, saatikka mikä olisi oikein, vaikkakin kuntaliitoksen hyödyt olivat selvästi nähtävillä. Kuntaliitosselvitys on olemassa ja toivottavasti sitä voidaan hyödyntää myöhemmin. Kumppaneita me jatkossakin tarvitsemme. MYNÄMÄKI ON OLLUT KULUNEEN VUODEN AIKANA MONESTI LEHTIEN PALSTOILLA, usein melko negatiivisissa yhteyksissä. Sivistysjohtaja erosi, koska ei kokenut tulleensa kuulluksi oman sektorinsa asiantuntijana. Myös kunnanjohtaja erosi yllättäen alkuvuodesta. Tekninen viraston väki on lähtenyt muihin hommiin. Vaivaa, vastusta ja turhaa rahanmenoa on riittänyt! On löytynyt kuitenkin uusia viranhaltijoita lähteneiden tilalle ja tehtäviä on järjestelty sisäisesti. Uuden kunnanjohtajan Seija Österbergin myötä meille on syntynyt vahva tahtotila ja yhteinen näkemys ja pyrkimys saada kunnan talous ja toiminnot kuntoon. Olemme mm. kartoittaneet tyhjien kiinteistöjen hyödyntämistä eri tavoin. Uutta päiväkotia ei tarvitse rakentaa, vaan vapautuvista Loskätin tiloista saadaan peruskorjaamalla päivähoidon tarvitsemat tilat. Osa kiinteistöistä tultaneen myymään, kun sopiva ostaja löytyy. Näin toivottavasti voimme osittain rahoittaa uusinvestointeja muutenkin kuin uutta velkaa ottamalla. Ensi vuonna käynnistyy mm. 15-paikkaisen dementiaosaston rakentaminen. ITSELLENI ERITYISEN TÄRKEÄ asia on ollut Korvensuun ainutlaatuisen historiallisen alueen säilyttäminen ja toiminnan turvaaminen tuleville sukupolville kunnan omistamana museoalueena. Vuosien mittaan olen kirjoittanut monta kertaa alueen säilyttämisen puolesta. Nyt tilanne alkaa vaikuttaa valoisammalta ja uskon, että asia on lähestymässä kohti onnellista loppuaan eli kunta lopultakin hankkii museoalueen omistukseensa. VALMISTAUTUMINEN TULEVIIN KUNNALLISVAALEIHIN…. Veikkaan, että taistelu valtuusto- ja luottamusmiespaikoista tulee seuraavissa kunnallisvaaleissa olemaan tavallista kovempi eri poliittisten ryhmien kesken. Mukaan tarvitaan sekä uusia että kokeneita kunnallispäättäjiä, joten ehdokasasetteluun kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Keskusta ja kokoomus ovat selvästi olleet vahvassa kimpassa kuluneena vuonna muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Kunnallispolitiikassa, kuten varmaan valtakunnan politiikassakin, täytyy usein edetä lyhyin askelin. Luottamuspääomaa pitää kasvattaa! Ennen kaikkea uskoa vaikuttamiseen ei saa menettää! Tarvitaan enemmän sisäistä arvokeskustelua sosialidemokraattisista arvoista, joiden tulisi ohjata ratkaisujamme kuntalaisten eduksi. Me sosialidemokraatit edustamme kaikkia kuntalaisia, siis myös kaikkein vähävaraisempia ja syrjäytyneitä lähimmäisiämme. Eduskunta on korottamassa ensi kesänä kunnallisia asiakasmaksuja peräti 16 %! Miten pienituloiset ihmiset voivat selvitä tällaisista korotuksista? Tässä lähetän kansanedustaja Ilkka Kantolan mukana terveisiä sinne eduskuntaan! Perusteluksi on sanottu, että asiakasmaksuja ei ole korotettu sitten vuoden 2002, mutta eipä ole juuri korotettu pieniä eläkkeitäkään. Kaiken kaikkiaan kunnallispolitiikka on valtavan haasteellista juuri nyt. Sosialidemokratia ei ehkä ole trendikästä juuri nyt, mutta aatepohja, josta se kumpuaa, on aina yhtä ajankohtainen. Eeva Strand
Oletko kiinnostunut toimimaan Mynämäen
kunnallispolitiikassa? Oletko
|
Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 04. maaliskuuta 2010, Copyright Vekkuli Production 2007
Yksi meistä on poissa.
