Yhdistyksemme ja valtuustoryhmämme tekemät aloitteet sekä kannanotot:

10.2.2007

Äänestämisen tärkeys

Valtakunnallisissa vaaleissa moni jättää äänestämättä. Syinä on esitetty, että äänestäminen ei kiinnosta, koska omat vaikutusmahdollisuudet koetaan pieniksi, sopivaa ehdokasta ei löydy tai se, että puolueiden on katsottu samanlaistuneen.

Demokraattisissa järjestelmissä on lain turvin taattu jokaiselle kansalaiselle yhtäläinen vaikutusmahdollisuus yhteiskunnallisiin asioihin. Saavutamme äänioikeuden 18-vuoden iässä. Jokaisella on sama määrä ääniä vapaissa ja rehellisesti käytävissä vaaleissa. Tämä takaa sen, että toimimme rehdin vaalikilpailun mukaisesti ja valittavat edustajat valitaan vaalijärjestelmän sääntöjen mukaisesti kansan vaatimalla tavalla.

18. päivä maaliskuuta järjestetään eduskuntavaalit. Nyt on aika aktivoitua.

On aika haastatella ehdokkaita, kysyä kysymyksiä ja saada vastauksia. Ehdokkaat on valittu edustamaan kansaa ja he haluavat myös kuunnella äänestäjien mietteitä ja mieltä askarruttavia asioita. Aktiivisella keskustelulla sekä vuorovaikutteisella yhteistyöllä taatusti jokainen äänestäjä löytää ehdokkaan, jonka kokee edustavan niitä arvoja, joita itsekin pitää tärkeänä.

Tulossa on lukuisia tilaisuuksia, joissa äänestäjillä on mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin ja etsiä sitä ehdokasta, joka äänen tulee saamaan. Jos vaalipäivänä on menoa, kannattaa käydä äänestämässä ennakkoon (7.3.- 13.3.).

Kaikkialla maailmassa ei ole yhtä hyviä vaikutusmahdollisuuksia kuin meillä on täällä Suomessa. Monessa maassa eletään yhä painostuksen alla, pelossa, jonka vuoksi asioihin ei uskalleta ottaa kantaa. Näissä maissa hallitsijat eivät ota huomioon tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Pieni joukko on ottanut käsiinsä vallan, johon kansalaisilla ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

Suomen järjestelmässä yhdelläkin äänellä on merkitystä. Jokainen ääni lasketaan ja jokaisella äänellä on yhtäläinen painoarvo. Yksikään ääni ei jää huomiotta. Äänestämisen kautta voi ilmaista oman halukkuutensa maan asioiden hoitoon, vapaasti ja täysin omien halujensa mukaisesti.

Ei ole yhdentekevää, ketkä ovat ne edustajat, jotka valitaan eduskuntaan. Yhdentekevää ei ole myöskään se, mikä puolue saavuttaa suurimman puolueen aseman ja nousee siten pääministeripuolueeksi.

Äänestämällä turvaat huolenpidon huomisesta!

Mynämäen Sos. dem. Ty:n johtokunta
 

MYNÄMÄEN KUNNANVALTUUSTOLLE 11.12.2006

ASIA: VALTUUSTOALOITE

ALOITTEEN TEKIJÄ: Mynämäen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä

 KOULU- ja OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSTELUT Aloitteemme kumpuaa siitä hädästä ja huolesta, etteivät vanhemmat saa oireilevia lapsiaan ja nuoriaan asianmukaisen tuen piiriin riittävän nopeasti. Eri tutkimusten mukaan kliinisesti merkittäviä psyykkisiä häiriöitä on noin 15 - 20 prosentilla lapsista ja nuorista. Eriasteisesta masennuksesta kärsii 5 -10 prosenttia ja päihteiden ongelmakäyttöä on 5 - 10 prosentilla nuorista. Esimerkiksi nuoren lievätkin mielenterveysongelmat vaikeuttavat hoitamattomina hänen mahdollisuuksiaan opiskella, itsenäistyä ja solmia ihmissuhteita.

Lasten ja nuorten oppilashuoltoon on pikaisesti saatava lisää voimavaroja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ajoissa puuttuminen on tärkeää. Kun orastavat vaikeudet kasvavat, lapsi kärsii. Jotta ongelmiin voi puuttua ajoissa, on ennaltaehkäisevien palvelujen oltava kunnossa. Ensiarvoisen tärkeässä asemassa on kunnollinen koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto: tämä on osa kaikkia kansalaisia koskevaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, joka parhaimmillaan toimii huolen puheeksi ottajana suhteessa kouluun ja kotiin. Näkemyksemme on, että kunnassamme ei tällä hetkellä nähdä riittävän selkeästi kouluterveydenhoitajan työn vaikutuksia lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä; terveyskasvatus ja riittävä aikaresursointi määräaikaistarkastuksiin ovat lastemme, perheiden oikeus.
Ennaltaehkäisevällä työllä on suuri merkitys terveydenhuollon kokonaisuudessa. Julkisen sektorin säästötalkoissa on viime vuosina voimakkaasti leikattu juuri ennaltaehkäiseviä palveluja: esimerkiksi kouluterveydenhuoltoa on heikentynyt. Meillä Mynämäen- Mietoisten terveyskeskuksen alueella tämä näkyy siten, ettei lapsilukumäärän kasvaessa olla lisäresursoitu kouluterveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan yhtä kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden tulisi olla korkeintaan 600 lasta. Tällä hetkellä oppilasluku Mynämäen- Mietoisten terveyskeskuksen piirissä on lähes kaksinkertainen. Osaksi kouluterveydenhoitajan työtä hoitaa lastenneuvolan työntekijä, jolle kuuluu kyläkoulujen kouluterveydenhoidolliset tehtävät: tähän käytetty aika on luonnollisesti pois pikkulapsi-ikäisten lasten neuvolatyöstä eikä järjesty ole siksi perusteltu. Tämän työjärjestelyn ainoana etuna mielestämme on se, että terveydenhoitaja tuntee osan lapsista ja vanhemmista jo neuvolaiästä lähtien. Kouluterveydenhoitajan resurssit tulee ehdottomasti mitoittaa koulussa tehtävien terveystarkastusten ja terveysneuvonnan näkökulmasta.
Mynämäen sos.dem. valtuustoryhmä esittää, että kuntaan laaditaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämissuunnitelma, mihin sisältyy mahdollisuuksien mukaan resurssien lisääminen kouluterveydenhuoltoon.

ALLEKIRJOITUKSET Mynämäessä 11. päivänä joulukuuta 2006

psta. Katja Ripsstein
Mynämäen Sos.dem.-valtuustoryhmä
 

MYNÄMÄEN KUNNANVALTUUSTOLLE

Kuntalaisaloite

ALOITTEEN TEKIJÄ Vesa Haloila, lääkintävahtimestari
Vehmaantie 605
23100 Mynämäki


AIHE PAIKALLISLEHDEN TILAAMINEN UUSILLE MYNÄMÄEN KUNTAAN MUUTTANEILLE

EHDOTUS: Mynämäen kunta tilaa määräajaksi paikallislehden ts. Vakka-Suomen Sanomat uusille Mynämäen kuntaan muuttaville asukkaille.

PERUSTELUT: Uusien asukkaiden muuttaessa Mynämäkeen, jopa kaukaakin, voi olla, että he eivät tiedä alueesta tai kunnasta juurikaan mitään. Näin ollen olisi niin uusien kuntalaisten kuin kunnankin etu, että he saisivat ajankohtaista tietoa kunnan palveluista, alueen elinkeinotarjonnasta kuin alueen tapahtumistakin.
Tämä osaltaan auttaisi uusia kuntalaisia kotiutumaan uuteen kuntaan ja käyttämään alueen palveluita. Juuri kuntaan muuttaneet eivät välttämättä tiedä esimerkiksi kunnassa toimivista urheiluseuroista, järjestöistä tai kaupan alan palveluista mitä kunnassa on tarjolla.
Kustannusvaikutuksiltaan tämä ei olisi kovinkaan suuri menoerä siitä mahdollisesti tulevaan hyötyyn nähden, uusien asukkaiden käyttäessä juuri tämän alueen palveluita ja auttamalla sopeutumaan vaikkapa kolmannen sektorin palvelujen käyttäjäksi ja aktiivisiksi osallistujiksi.
Määräaikainen tilaus voisi olla vaikkapa 1 tai 3 kuukautta, jolloin varmasti myös Vakka- Suomen Sanomilla olisi kiinnostusta tarjota Mynämäen kunnan maksama tilaus edullisesti lehdelle tulevasta mainosarvosta johtuen.

ALLEKIRJOITUS Mynämäessä 30. päivänä lokakuuta 2006

Vesa Haloila       
 

MYNÄMÄEN KUNNANVALTUUSTOLLE

Kuntalaisaloite

ALOITTEEN TEKIJÄ Vesa Haloila, lääkintävahtimestari
Vehmaantie 605
23100 Mynämäki

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN UUTEEN MYNÄMÄEN KUNTAAN

EHDOTUS: Perustetaan erillinen vapaa-aikalautakunta 1.1.2007 alkavaan uuteen Mynämäen kuntaan, nykyisesti Mynämäen kunnassa olevien nuoriso-, liikunta- sekä kirjasto-, ja kulttuurilautakunnan pohjalta.

PERUSTELUT: Nykysuunnitelmien mukainen sivistyslautakunta uuteen perustettavaan kuntaan ei pysty hallitsemaan tarvittavan tasapuolisesti sekä koulupuolta, että vapaa-ajansektoria, näin ollen on perusteltua perustaa erillinen vapaa-aikasektorille erikoistunut lautakunta.
Vapaa-aikalautakunnan jäsenten asiantuntevuus; samoin kuin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, nuorisoviranomaisten ammatillinen osaaminen pystytään hyödyntämään paremmin, koska vapaa-aikapalveluja tuotetaan nykyistä tasapuolisemmin ihmisen koko elämänkaarta varten.
Vapaa-aikasuunnittelun on mukauduttava kuntalaisten tarve- ja tottumuspohjaisten palvelujen luomiseen. Kaikille kuntalaisille on turvattava mahdollisuus kehittävään vapaa-aikaan. Monipuolisia vapaa-aikapalveluja kaikille tavoitteen keskeinen painopiste on lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäksi kehittää kunnan aikuisväestön vapaa-aikapalveluja ja liikunta-aktiivisuutta.
Suomessa käytettävissä oleva kaksiportainen kunnallinen hallinto-järjestelmä, jossa ovat niin virkamiehet kuin luottamushenkilöt, on osoittautunut hyväksi. Tällä suunnitellulla ns. superlautakunta-uudistuksella taataan viranomaisille valta unohtaen kunnallinen luottamushenkilö-demokratia! Tarvittavaa asiantuntijuutta ei mahdollisesti enää saavuteta, koska lautakuntatyöskentely muuttuu erittäin vaativaksi, jossa tavallinen työssäkäyvä luottamushenkilö ei enää yksinkertaisesti ehdi perehtymään asioihin riittävästi. Vapaa-aikatoiminnan järjestäminen ja kuntalaisten aktivointi on niin mittava haaste, että siihen ei suunniteltu sivistyslautakunta yksinään kykene. Vain kunnan vapaa-aikatoimen ja paikallisten yhdistysten sekä yksityisen tahon välisellä yhteistyöllä saavutetaan kansalaisten kannalta paras mahdollinen tulos - aktiivinen ja kehittävä vapaa-ajankäyttö.
Lautakuntien supistamisessa on perusteena käytetty taloudellista tehostamista koska luovutaan ns. turhista lautakunnista ja niiden kuluista. Kuitenkin kuntalaisten kannalta tarvittavat asiantuntijaelimet, sekä toimikunnat ovat aivan yhtä kallista ylläpitää. Erillisinä koulu- ja vapaa-aikapuolen lautakuntina ne voisivat nopeammin reagoida muuttuviin olosuhteisiin, niin kunnan sisäisissä, kuin kuntarakenneuudistuksissakin tapahtuviin muutoksiin. Suositusten mukaan päätöksenteko pitää olla läpinäkyvää, sekä sillä pitää olla ”kasvot”, näin tavallinen kuntalainen tuntee saavansa tasapuolisuutta ja asiantuntevaa päätöksentekoa.
Mynämäessä 11. päivänä elokuuta 2006
Vesa Haloila